Rajavartiolaitoksen Uudet Valvontalentokoneet: Suomen Ilmalintueen Historiallinen Suorituskykyloikka

Rajavartiolaitoksen MVX-hanke on saavuttamassa kriittisen vaiheen, kun Suomen ulkorajojen ja merialueiden valvontaan hankitut uudet suihkumoottorikäyttöiset valvontalentokoneet valmistautuvat korvaamaan vuosikymmeniä palvelleen Dornier 228 -kaluston. Muuttuneessa geopoliittisessa turvallisuusympäristössä ja Itämeren kohonneiden jännitteiden keskellä maamme merivalvontakyky, rajaturvallisuus ja ympäristövahinkojen torjunta nojaavat jatkossa entistä vahvemmin korkean teknologian ilmasuorituskykyyn.

Turvallisuusympäristön murros ja MVX-hankkeen tausta

Suomen ja Euroopan unionin ulkorajan valvonta on kokenut toimintaympäristönä kokonaisvaltaisen muutoksen viime vuosien aikana. Rajavartiolaitoksen pitkään palvelleet Dornier 228 -valvontalentokoneet ovat olleet pitkään meripelastuksen ja rajaturvallisuuden selkäranka, mutta niiden fyysinen ja teknillinen käyttöikä alkoi tulla päätökseen. Koneiden suorituskyky ei myöskään enää vastannut nykyajan laaja-alaisia hybridiuhkia eikä vaatimusta reaaliaikaisen tilannekuvan luomisesta.

Päätös uuden suorituskyvyn hankkimisesta tehtiin tarpeeseen vastaten, ja toteuttajaksi valittiin yhdysvaltalainen Sierra Nevada Corporation (SNC), joka modifioi kaksi Bombardier Challenger 650 -liikesuihkukonetta vaativaan valvontakäyttöön. Vuonna 2026 hanke on edennyt vaiheeseen, jossa ilma-alusten sensorijärjestelmien, tutkien ja tietoliikenneyhteyksien toimintavarmuutta todennetaan käytännön olosuhteissa ennen koneiden virallista luovutusta täyteen operatiiviseen palvelukseen.

Uusien koneiden valinta perustui niiden erinomaiseen toimintasäteeseen, nopeuteen sekä kykyyn kantaa raskasta ja teknisesti kehittynyttä valvontalaitteistoa. Muutos potkuriturbiinikoneista suihkukoneisiin mahdollistaa sen, että Rajavartiolaitos kykenee reagoimaan tilanteisiin huomattavasti aiempaa nopeammin koko Suomen alueella ja sen lähialueilla.

Tekniset suorituskyvyt: Mitä uusi valvontalentokone tuo tullessaan?

Uusien valvontalentokoneiden myötä Suomen ilmoittama suorituskyky nousee täysin uudelle tasolle niin maalla kuin merelläkin. Koneet toimivat lentävinä johtamis- ja valvontakeskuksina, joiden keräämä tieto siirtyy saumattomasti muille turvallisuusviranomaisille.

• Pidempi toiminta-aika ja kattavuus: Challenger 650 -alustalle rakennetut koneet kykenevät lentämään korkeammalla ja nopeammin, mikä mahdollistaa laajojen merialueiden ja pitkän itärajan tehokkaan valvonnan yhdellä lennolla.
• Edistynyt sensoriteknologia: Koneet varustetaan moderneilla merivalvontatutkilla, optisilla ja lämpökamerajärjestelmillä sekä signaalitiedustelun mahdollistavilla laitteistoilla. Ne kykenevät havaitsemaan pienenkin kohteen merellä tai maastossa sääolosuhteista riippumatta.
• Ympäristövahinkojen torjunta: Alukset on varustettu erikoissensoreilla, joilla voidaan havaita ja analysoida alusten laittomat päästöt sekä kartoittaa öljyonnettomuuksien laajuutta Itämerellä reaaliajassa.
• Täysi NATO- ja viranomaisyhteensopivuus: Uusi järjestelmä mahdollistaa krypvatun ja viiveettömän tiedonsiirron Puolustusvoimien, Merivoimien, poliisin sekä kansainvälisten kumppaneiden, kuten Frontexin ja NATO-liittolaisten kanssa.

Seuraavat askeleet ja operatiivisen valmiuden saavuttaminen

Meneillään olevan vuoden 2026 aikana Rajavartiolaitoksen lentopostin ja teknisen henkilöstön huomio keskittyy uuden kaluston tyyppikoulutukseen sekä laitteistojen operatiiviseen testaukseen. Suomen vaativat talviolosuhteet, pimeys ja Itämeren vaihtelevat sääilmiöt asettavat korkeita vaatimuksia koneiden tietojärjestelmille ja miehistön osaamiselle.

Seuraavien kuukausien aikana suoritetaan laajoja integraatiotestejä, joissa todennetaan ilmoissa kerätyn tilannekuvan siirtyminen Rajavartiolaitoksen maissa sijaitseviin johtokeskuksiin. Kun molemmat Bombardier Challenger 650 -pohjaiset koneet saavuttavat täyden operatiivisen valmiuden vuoden 2026 lopun ja 2027 alun aikana, vanhat Dornier 228 -koneet siirretään lopullisesti eläkkeelle.

Tämä uudistus takaa sen, että Suomella on käytössään yksi pohjoisen Euroopan suorituskykyisimmistä ja moderneimmista ilmoitse tapahtuvista rajaturvallisuuden ja merivalvonnan järjestelmistä pitkälle 2040-luvulle saakka.